Näin valitset abstraktin taulun olohuoneeseen

Aloita seinästä, älä taulusta

On houkuttelevaa ihastua teokseen ja vasta sen jälkeen miettiä, mihin se tulee. Usein se toimii, mutta yllätyksiltä välttyy, kun etenee toisin päin: katso ensin seinää, jolle kuvittelet taulun. Mittaa käytettävissä oleva leveys ovien, ikkunoiden, pistorasioiden ja nurkkien välistä ja kiinnitä huomiota siihen, mitä seinän edessä on: sohva, senkki, sänky vai ei mitään.

Mieti myös, mistä taulua katsotaan. Olohuoneen ovelle näkyvä seinä kaipaa teosta, joka toimii kauempaa katsottuna; ruokapöydän vieressä olevaa seinää taas katsotaan läheltä, tuntikausia, ja silloin pinnan rakenne ja yksityiskohdat korostuvat.

Koko: kahden kolmasosan sääntö

Yksinkertainen nyrkkisääntö, jota moni sisustaja käyttää: huonekalun yläpuolella taulun (tai tauluryhmän) kannattaa viedä noin kaksi kolmasosaa tai kolme neljäsosaa huonekalun leveydestä. Se ei ole laki vaan lähtökohta, jonka avulla vältät kaksi yleisintä virhettä: liian pienen taulun, joka näyttää eksyneeltä, ja liian suuren, joka musertaa huonekalun alleen.

• 200 cm:n sohva: ihanteellinen kokonaisleveys on 130–150 cm.
• 120 cm:n senkki: 70–90 cm leveä kangas on tasapainoinen.
• Vapaa seinä ilman huonekalua: jätä teoksen ympärille vähintään 30–40 cm tyhjää seinää.

Yksittäinen 60 × 70 cm:n kangas 200 cm:n sohvan yläpuolella jää hieman pieneksi. Siihen on kaksi hyvää ratkaisua: ripusta kaksi kangasta vierekkäin 8–10 cm:n välein, jolloin kokonaisleveydeksi tulee noin 150 cm, tai valitse kankaalle kapeampi seinä, esimerkiksi eteisestä, senkin yläpuolelta tai ikkunan vierestä. Voit katsoa jokaista teosta mittakaavassa 200 cm:n sohvan vieressä teoksen sivun kohdassa ”Katso omalla seinälläsi”, sivulta Teokset.

Tee paperimalli ennen kuin päätät

Tämä on oppaan hyödyllisin niksi. Leikkaa voimapaperista tai käärepaperista arkki, joka on täsmälleen teoksen kokoinen, ja kiinnitä se seinään maalarinteipillä, joka ei vahingoita maalipintaa. Anna sen olla paikallaan kaksi tai kolme päivää. Huomaat, onko koko oikea, toimiiko korkeus ja kaipaako seinä jotain suurempaa vai hillitympää. Se ei maksa juuri mitään ja säästää monelta epäröinniltä.

Värit: toista, korosta tai rauhoita

Taulun ei tarvitse sopia tyynyjen väriin. Vaihtoehtoja on kolme, ja kaikki toimivat:

• Toista: valitse teos, joka toistaa jo huoneessa olevaa väriä, esimerkiksi matossa, torkkupeitossa tai lattian puussa. Esimerkiksi ”Kultasuonen” hiekan, maan ja kuparin sävyt sopivat luontevasti puun, pellavan ja saven kanssa.
• Korosta kontrastilla: neutraalisävyisessä huoneessa voimakasvärinen teos nousee tilan keskipisteeksi. Syvä sininen, kuten ”Syksyn vuoroveden” sininen, beigellä tai valkoisella seinällä vangitsee katseen vaivatta.
• Rauhoita: jos huoneessa on jo paljon kuoseja, valitse mieluummin teos, jossa on vähän värejä ja paljon pintarakennetta. Se tuo kiinnostavuutta lisäämättä hälyä.

Valo: reliefi elää siitä

Maalaus, jossa on reliefiä, muuttuu päivän mittaan. Sivulta tuleva viisto valo luo jokaiseen kohoumaan pienen varjon ja antaa pinnalle syvyyttä; suoraan edestä tuleva tasainen valo tekee siitä latteamman. Valitse mahdollisuuksien mukaan seinä, jolle tulee sivuvaloa ikkunasta tai lattiavalaisimesta.

Kaksi varoituksen sanaa. Kiiltävällä lakalla viimeistellyt teokset voivat heijastaa valoa, jos ne ovat suoraan ikkunaa vastapäätä: kokeile paperimallia eri vuorokaudenaikoina ja katso, missä heijastuksia syntyy. Vältä myös suoraa auringonvaloa kankaalle tuntikausia peräkkäin, sillä vuosien mittaan se haalistaa värejä. Kerromme syyn oppaassa Näin hoidat lakattua akryylimaalausta.

Lopuksi: luota tunteeseesi

Mitat ja värit auttavat välttämään virheitä, mutta ne eivät valitse puolestasi. Jos teos pysäyttää sinut aina, kun kuljet sen ohi, se on arvokkaampaa kuin mikään sääntö. Abstraktin maalauksen ei tarvitse esittää mitään: riittää, että se sanoo sinulle jotain. Jos haluat pohtia tätä rauhassa, lue opas Näin katsot abstraktia taidetta. Ja kun olet löytänyt paikan, opas Näin ripustat 60 × 70 cm:n kankaan näyttää, miten kiinnität sen turvallisesti.